mikä on loppuvan vuoden tilinpäätös? mikä saldo?
mitä tuli, mitä meni, mitä jäi jäljelle?
oliko vuosi hyvä vai huono vai jotain siltä väliltä?
voisiko sen elää uudelleen vai olisiko sen voinut jättää väliin?
kasvattiko se? jalostiko? opettiko? vai petttikö?
tämä vuosi oli...täynnä tunteita, tapahtumia, muutoksia ja vakiintumisiakin...
täynnä ylikuohuvaa hyvää ja kaiken tyhjentävää ikävää...
se koetteli jaksamisen rajoja, ja antoi ajoittain enemmän kuin olisin jaksanut kantaa...
tähän vuoteen mahtui lapsen odotusta ja syntymistä, työn menetystä, - saamista,- vakiintumista ja - uudistumista... sivarin lopettamista, opiskelun aloittamista...mammailua, momoilua lillailua, subeilua ja kultailua....suhteen vakiintumista, oman roolin hakemista ja löytymistä...häpeän sekaista pettymystä...elämää suurempaa onnea...pimeää väsymystä...itsensä pelastamista...vilpitöntä iloa...huojentavaa helpotusta....kiristävää jännitystä...luottamaan opettelua...intuition hyväksymistä...rahan tuloa ja menoa...tavaran vaihtamista...kierrätystä ja suoraa puhetta...kipua ja naurua...koiria...pyöräilyä, biljardia, uintia, saunomista, pihatöitä, herkuttelua, tunnelmointia, lapsellista leikkimieltä, joutenoloa, työssä ahertamista, lomailua, politiikkaa, puhumista ja hiljaa oloa....
tänä vuonna olen vaihtanut kaikki verhot, hiusteni värin monta kertaa, ja muutenkin värini on vaihdellut...
olen taistellut ajankäyttöni ja kilojeni herruudesta, hävinnyt ja voittanut...
olen taiteillut rooleissani olemalla niistä huolimatta ihan oma itseni,
olen sopeutunut antamatta periksi ja joustanut sopeutumatta...
olen saunonut ja polttanut kynttilöitä enemmän kuin koskaan,
riidellyt vähemmän kuin ikinä aikaisemmin,
rakastanut omalla karhealla tavallani hyväksyvämmin kuin milloinkaan...
tullut vahvaksi mahdollisuudella olla heikko, varmaksi hyväksymällä epävarmuuden...
tänä vuonna olen alkanut ymmärtää mitä tarkoittaa...
"antaessaan saa", "saat sen mistä luovut", "toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa"
vuoden tilinpäätös on voitollinen...
saldo on reippaasti plussan puolella...
en jättäisi vuotta väliin, vaikkakaan en haluaisi elää sitä uudestaan
se pettämällä opetti uskomaan entistä enemmän itseensä ja elämään,
ja jalosti antamaan rakkautta ja hyväksyntää...
se karhealla kädellä kasvatti entistä paremmin muistamaan miten onnekas on...
kun saa aikuisten äitinä, mammana, rakastettuna ja ystävänä olla lähellä niitä joita rakastaa...
kiitos klaanilaiset, kulta ja ystävät vuodesta 2011
tehdään tulevasta vuodesta ainakin yhtä hyvä <3
