lauantai 14. huhtikuuta 2012

sataa elämää

herään harmaaseen,
ulkona sataa ja minua hymyilyttää,
aamujähmeys ei harmita...

tekee mieli mennä ulos kahvikupin kanssa.
linnut laulaa, maa näkyy.... tuoksuu elämälle ja olevalle.
lumi pakenee ensin niistä paikoista joissa on eloa, talon vierestä, omenapuun juurilta, kalloilta mihin valuu vesi,
valo muuttuu...julmasta repivästä silmiin sattuvasta pehmeäksi, lämmittäväksi ja helläksi...

poika tulee nuorikkonsa kanssa  suoraan yövuorosta "aamukahville" ...
kevään lahja minulle, keväällä syntynyt, itsensä kantava <3
puhutaan niitä näitä, nauru säestää kahvin juontia...
onnelliset hetket, onnellisten hetkien muistot ja onnellisten hetkien tulevaisuus asettuvat minuun..

tiistai 3. huhtikuuta 2012

maaliskuu

huhutikuu on kuukausista julmin...maaliskuu julmaa esileikkiä.
lunta ja lupauksia keväästä, turhien toiveiden herättämistä ja raakaa, kovaa, silmiin sattuvaa valoa...

maaliskussa katsotaa kuka on kuka, kenen kärsivällisyys ja luottamus riittää rauhalliseen kesän odotukseen,
ja kuka heikkouskoinen romahtaa kevätväsymykseen, kärsii kärsimättömyydestään...

maaliskuussa olen kokenut suuren menetyksen....huhtikuussa se sitten 36 vuotta myöhemmin toistui....samalla kaavalla...
koko pääsiäistarina on mielessäni liuennut henkilökohtaiseen pääsiäiseeni...ne limittyvät ja lomittuvat tunteiden, tapahtumien ja kokemuksieni vaihdellessa...koskaan en ole päässyt ylösnuosemuksen riemuun asti...

ikävöin keväisin,
ikävöin kesää, pehmeää valoa, kärsivällisyyttä, luottamusta, huolettomuutta, turvallisuutta, rakkautta, edesmenneitä, kanssaolijoita, lomaa, nurmikkoa, linnunlaulua, vapaata vettä.....
elämää joka juuri maaliskuussa tuntuu olevan hädin tuskin hengissä

tunnustuksia

annarilla haastoi tunnustamaan....ja mikäs sen parempi tapa aloittaa kirjoitteluvuosi kun tunnustuksilla....
siispä kahdeksan tunnustusta;

1.olen laiska, ja mahdottoman mukavuudenhaluinen, en halua siirtyä kovinkaan kauas omalta mukavuusalueeltani, mitä vanhemmaksi tulen sen vaikeammaksi se käy...vaikkakin joskus on pakko...
2. inhoan pakkoja ja pitämisiä...jos "on pakko" tai "pitää" niin olen taatusti takajaloillani ja niskavillat pystyssä valmis vastustamaan viimeiseen asti... mutta jos pystyn tai joku muu pystyy sen minulle järkevästi perustelemaan...saatan suostua
3. inhoan leimaamista, ihmisten lokeroimista, kaikentietävää ylimielisyyttä, jumiutuneita mielipiteitä, kuuntelemattomuutta, konservatiivisuutta, itsekkyyttä, kaavamaisuutta, jäykkyyttä, kylmyyttä, välinpitämättömyyttä, alistamista ja alistumista, passiivisuutta, ilkeyttä, fyysistä agressiivisuutta, pahansuopuutta, kieroilua, epärehellisyyttä, raskasmielisyyttä, teräviä kyynärpäitä, ajattelemattomuutta,  kurjuuden romantisoimista
4. en pidä rahasta...se on kaiken pahan alku ja juuri...toki nykymaailmassa välttämätön...mutten osaa  vieläkään ajatella ja arvostaa sitä kuten ikäiseni kuuluisi, ja olen siitä jopa tyytyväinen
5. rakastan lapsiani ja lapsenlapsiani yli kaiken...perhe on parasta mitä minulla on ...se on suurin osa "minua"
6. olen kantapään kautta oppinut pitämään huolta itsestäni.... voidakseen antaa rakkautta on osattava pitää kiinni omista rajoistaa ja suotava sama toiselle...
7. minusta elämä on sen verran vaikeaa, epäoikeudenmukaista ja hankalaakin että siitä on syytä tehdä mahdollisimman mukavaa kaikin käytettävissä olevin keinoin...mitä paremmin viihdymme omassa elämässämme sitä parempia tekoja teemme ja sen paremmin tulemme toimeen toistemme kanssa...
8.olen saanut tunteita, temperamenttia ja luonnetta kukkaramitoin :)

tunnusta sinäkin!