sunnuntai

sunnuntai

kun kaikki on jo sanottu ja kaikki kaunis tapahtui jo kauan sitten
kun edesmennyt yhdentekevä viikko vaihtuu tulevaan toivottavasti yhtä yhdentekevään

kuva on pysähtynyt

se mitä oli on menettänyt merkityksensä
eikä kukaan tiedä mitä on tulossa

on vaan elettävä
mentävä eteenpäin

oltava niinkun aina ennenkin

minun on tehtävä jotain itselleni
ja heti
mutta mitä

miten merkityksetön saa merkityksen
miten luoda tyhjästä uutta

milloin toteutuu se luvattu paradoksi
saat sen mistä luovut

eimullamuuta

tosiaan
ei mulla muuta
kun että ei mulla ole mitään hätää
kaikki on ihan ok

joskus vaan luulin
että elämästä tulisi kokonainen
ei tullut ei
tuli palapeli josta puuttuu paloja
siihen on vaan tyydyttävä

niillä on mentävä mitä on
mitä vähempään on tyyväinen se onnellisempi on

mun veli sanoi joskus mulle että on naurettavaa olla onnellinen siitä mitä on, kun voisi tavoitella jotain enemmän...

ja mitä mulla sitten on
mulla on mun lapset
se oli sitte siinä

ne on jo aikuisia ja niillä on omat elämät
ja hyvä niin
en koskaan halunnutkaan jäädä niiden varaan hengaamaan

kun mun palapelistä hukku niitä palasia
niin mun piti priorisoida, tai en osannu muuta tehä
niin nyt ei sitte ollu
muuta

ja se mitä oli on nyt tehty

et tää oli nyt tässä

mitä sitten

mitä sitten kun ei enää satu
kun ei ole parempaa vaihtoehtoa
vaan tasapuolisen huonoja kaikki tyynni
mitä sitten kun on ihan sama
kun ei ole missään kotonaan ja kaikkialla

kun on se kohta eletty jolla oli merkitystä
ja nyt vaan hengaillaan

kun ei mikään mennytkään niinkun piti
kun teki kaikkensa eikä mikään riittänyt
sittenkään
kuitenkaan

kun selvisi voittajana
ja kaikki on raunioina

kun koko elämä on ollut paikkailua
riittämisestä kilvoittelua, jaksamista
taistelua ja taiteilua

ja saavutuksena on
yksinäisyys

mitä sitten

vaikeneminen on väkivaltaa

minä haluan sanoja!
sanat antavat merkityksen
ymmärryksen
perustelut
sanoja ajatuksista, mielipiteistä, välittämisestä ja välinpitämättömyydestä
raivosta ja vihastakin!
sanoja!
sanoja!
vaikka turhiakin
sanat luovat yhteisyyttä
läheisyyttä
ottavat mukaan


minä vihaan hiljaisuutta
hiljaisuus on keinottomuutta
tietämättömyyttä
ymmärtämättömyyttä
haluttomuutta
sokeutta ja kuuroutta
vetäytymistä
vallankäyttöä
terrorismia
itsekkyyttä
hiljaisuus jättää yksin
ulkopuolelle
kylmään ja pimeään
minä vihaan hiljaisuutta! vihaan! vihaan!

minä haluan sanoja

pimeässä

pimeä on häkki josta ei pääse ulos
se ahdistaa
pitää väkisin paikoillaan

ajaa ihmiset koloihinsa
sinetöi vuorovaikutuksen minimiin

maalaa kaiken päälle mustaa


pimeä on koulukiusaaja jolla on kaikki valta
kaikki keinot käytössä

mitä ihmettä liikkui sen esi-isän päässä joka päätti jäädä tänne pimeään - vai oliko hän kirottu ja karkoitettu

niinkun sinä sanoit.......

syksy haisee kuolleelle kesälle, niin sinä 

sanoit 

ja nyt huomaan sen itsekin.

palaan taas rakkaan nahkatakin syliin, mutta 

sukkia en laita!

talvea en edes ajattele, neljä vuodenaikaa on 

lahja jota en toivonut, enkä halunnut.

jokavuotinen surutyö edessä, alakulon ja 

raivon vuorottelua toukokuulle asti.

minä en kai koskaan kasva aikuiseksi, ehkä 

en edes halua

kesänikävä jonyt

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       
minä en osaa kuin mennä kohti, jalka kaasulla päin punaisia, ottaa tuntumaa - tai antaa olla...
en osaa - en välitä opetella
mustavalkoisesta tulee lopulta kuitenkin harmaata

en koskaan näe lentounia, en ikinä...sellainen keveys, että edes unessa lentäisi ei onnistu minulta...on siinäkin trapetsi; hepsankeikka - tosikko....
mutta matalassa kimaltavassa vedessä minä sukellan, aurinko hellii veden läpi, tulen pintaan hymy huulilla maailman pahuudesta tietämättömänä 

siksikin minulla pitäisi jatkua kesä, 
kauneus ja lämpö keinuisi laudalla maailman pahuuden kanssa, minä siinä välissä