työ

tässä työssä minä olen kulunut...
kulunut  ja rähjääntynyt, rikkipuhkipoikki....
kyllääntynyt taistelemaan välittämisen puolesta.....
ajoittain poden  myötätuntouupumusta;
liian usein on pitänyt luopua, kun olisi vielä ollut syytä ja voimia taistella...
ja liian usein on taisteltava, vaikka taistelun aika on aikaa sitten mennyt ohitse....
liian usein olen puhunut kun olisi pitänyt vaieta, mutten koskaan ole vaiennut kun on voinut puhua....
kyynistynytkin olen, ehkä?
liian usein on pitänyt kovettaa itsensä, valita sanansa sydän kippuralla kivusta,
todeta ettei ole mitään tarjota..ettei ole valtaa eikä oikeutta.....
liian usein, silti, vielä, innostun...taistelen...näen mahdottoman mahdollisena...uskon ihmiseen...välitän....
käytän kärsivällisyyteni esteiden väistelyyn...rakennan siltoja...ylitän rotkoja...rakennan vuorovaikutusta...
kunnes tulen tonttini rajalle ja.....putoan tyhjään......
kunnes tulee palaute, lämmin katse tai  kiitos tai pyyntö....
ja kaikki alkaa alusta....
miten paljon minä muuttaisinkaan, jos..........
muttakunei....